Suvi Sillanpään luento & vierailu Helina Rautavaaran museossa

Ennen vierailua Helinä Rautavaaran museossa Suvi Sillanpää kävi puhumassa meille koristautumisesta eri kulttuureissa, sen merkityksestä ja viesteistä, joita se lähettää. Tuon luennon – tai palasten, jotka siitä jäivät mieleen – avulla saimme myöskin enemmän irti museokeikasta. No, tällä kertaa jaamme kanssanne sekä luennon että museokeikan.

Luento oli yllättävän mielenkiintoinen, ja sitä seurasi kiinnostuneena alusta loppuun. Meille kerrottiin

– Eri koristautumistavoista. Tapoja ovat tatuoinnit, arpitatuoinnit, lävistykset, korut, meikit, tuoksut, päähineet ja huivit. 

– Vaatteiden merkityksistä eri kulttuureissa ja viesteistä, joka tulkitaan kulttuurin ja muiden tekijöiden mukaan. Esim. Onko väittämä "On sama kävellä kadulla kalsarit jalassa kuin shortseissa, koska ne paljastavat yhtä paljon ihoa" mielestäsi totta? No tjaa. Meidän mielestämme ei välttämättä. Miksi se ei olisi? MERKITYS, ihmiset hyvät, merkitys. Kalsarit liitetään... No, alusvaatteisiin ja kalsareihin, shortsit taas ihan käypiin ulkovaatteisiin. Kyllä sitä vähän ihmettelee, jos joku bailaa kadulla kalsarit jalassa.

Naisten pukeutuminen 1500-luvulla

– Identiteeteistä. Siihen, miten koristautuu ja pukeutuu, vaikuttavat mm. Kulttuuri, yhteisö, uskonto, perhe, kaverit, työpaikka, ikä, sukupuoli ja maailmankatsomus – tiedät kyllä, ulkopuoliset asiat. Noihin voisi lukea vielä telkkariohjelmat ja mainokset ynnä muut, joista imee vaikutteita päivittäin. Tietysti vaikuttaa myös oma tyyli – jos sitä haluaa rakentaa, niin koristautuminen on hyvä tapa sekä ilmaista että rakentaa identiteettiä. Identiteetti ei ole pysyvä, ja muuttuu usein eri elämänvaiheissa. 

Koristautuminen eri aikakausissa

1500-luvulla korostettiin hartioita, puvut olivat reheviä, miehillä oli sukkahousut (kyllä, SUKKAHOUSUT) ja naisilla jättimäiset puvut.

Barokkiaikaan korostettiin tukkaa.

1800-luvun muoti

Empire-ajalla oli yksinkertainen muoti.

1800-luvulla miesten housut löysty (= ei enää sukkahousuja, thank goodness), ne laitto päähän silinterihatun, naisilla oli tiukat korsetit ja pitkät hameet, ks. viereinen kuva.

1920-luvulla naisten muoti rentoutu, ja PALJON. Ei enää korsetteja tai leveitä hameita, vaan toinen ääripää eli poikamaisuutta, hameet lyheni ja SÄÄRETKI näky, omg. Ilonen 20-luku, ootte varmaan kuullu.

1950-luvulla naiset meni taas naisellisempaan suuntaan, miehillä oli edelleen hatut ja puvut.

1960-luvulla naisellisuus oli taas out, naiset käytti housuja ja erittäin lyhyitä hameita, miehet alko käyttää farkkuja. 1960-luvulla oli myös värikäs "hippityyli", erilaiset tyylit kuten rokkarit ja punkkarit yleistyivät.

1920-luvun naiset

1960-luvun malli ja muoti-ikoni, Twiggy



Mekkoja 1950-luvulta

Museosta:

Vierailimme Helina Rautavaaran museossa 12.11 ja kuulimme siellä muiden kulttuureiden koristautumisesta ja sen merkityksistä. Helina Rautavaaran museo on epägrafinen ja erimaalainen. Helina Rautavaara on kiertänyt maita ja kerännyt kamaa, ja hänen kamoistaan on sitten tehty museo. "Maita", missä on kävimme: Aasia, Afrikka, Latinalainenamerikka. Kaikki museon tavarat on Helina Rautavaaran itse keräämiä.

Helina Rautavaaran olohuone.

Siirryimme tarkastelemaan eri kulttuurien koristautumista.

Hampaiden uskottiin suojelevan ihmisiä.
Käytettiin mm. villisian hampaita.



Museon pääteema oli erikulttuurien häät.



XOXO, Teräsmummot