Suvi Sillanpään luento & vierailu Helina Rautavaaran museossa

Ennen vierailua Helinä Rautavaaran museossa Suvi Sillanpää kävi puhumassa meille koristautumisesta eri kulttuureissa, sen merkityksestä ja viesteistä, joita se lähettää. Tuon luennon – tai palasten, jotka siitä jäivät mieleen – avulla saimme myöskin enemmän irti museokeikasta. No, tällä kertaa jaamme kanssanne sekä luennon että museokeikan.

Luento oli yllättävän mielenkiintoinen, ja sitä seurasi kiinnostuneena alusta loppuun. Meille kerrottiin

– Eri koristautumistavoista. Tapoja ovat tatuoinnit, arpitatuoinnit, lävistykset, korut, meikit, tuoksut, päähineet ja huivit. 

– Vaatteiden merkityksistä eri kulttuureissa ja viesteistä, joka tulkitaan kulttuurin ja muiden tekijöiden mukaan. Esim. Onko väittämä "On sama kävellä kadulla kalsarit jalassa kuin shortseissa, koska ne paljastavat yhtä paljon ihoa" mielestäsi totta? No tjaa. Meidän mielestämme ei välttämättä. Miksi se ei olisi? MERKITYS, ihmiset hyvät, merkitys. Kalsarit liitetään... No, alusvaatteisiin ja kalsareihin, shortsit taas ihan käypiin ulkovaatteisiin. Kyllä sitä vähän ihmettelee, jos joku bailaa kadulla kalsarit jalassa.

Naisten pukeutuminen 1500-luvulla

– Identiteeteistä. Siihen, miten koristautuu ja pukeutuu, vaikuttavat mm. Kulttuuri, yhteisö, uskonto, perhe, kaverit, työpaikka, ikä, sukupuoli ja maailmankatsomus – tiedät kyllä, ulkopuoliset asiat. Noihin voisi lukea vielä telkkariohjelmat ja mainokset ynnä muut, joista imee vaikutteita päivittäin. Tietysti vaikuttaa myös oma tyyli – jos sitä haluaa rakentaa, niin koristautuminen on hyvä tapa sekä ilmaista että rakentaa identiteettiä. Identiteetti ei ole pysyvä, ja muuttuu usein eri elämänvaiheissa. 

Koristautuminen eri aikakausissa

1500-luvulla korostettiin hartioita, puvut olivat reheviä, miehillä oli sukkahousut (kyllä, SUKKAHOUSUT) ja naisilla jättimäiset puvut.

Barokkiaikaan korostettiin tukkaa.

1800-luvun muoti

Empire-ajalla oli yksinkertainen muoti.

1800-luvulla miesten housut löysty (= ei enää sukkahousuja, thank goodness), ne laitto päähän silinterihatun, naisilla oli tiukat korsetit ja pitkät hameet, ks. viereinen kuva.

1920-luvulla naisten muoti rentoutu, ja PALJON. Ei enää korsetteja tai leveitä hameita, vaan toinen ääripää eli poikamaisuutta, hameet lyheni ja SÄÄRETKI näky, omg. Ilonen 20-luku, ootte varmaan kuullu.

1950-luvulla naiset meni taas naisellisempaan suuntaan, miehillä oli edelleen hatut ja puvut.

1960-luvulla naisellisuus oli taas out, naiset käytti housuja ja erittäin lyhyitä hameita, miehet alko käyttää farkkuja. 1960-luvulla oli myös värikäs "hippityyli", erilaiset tyylit kuten rokkarit ja punkkarit yleistyivät.

1920-luvun naiset

1960-luvun malli ja muoti-ikoni, Twiggy



Mekkoja 1950-luvulta

Museosta:

Vierailimme Helina Rautavaaran museossa 12.11 ja kuulimme siellä muiden kulttuureiden koristautumisesta ja sen merkityksistä. Helina Rautavaaran museo on epägrafinen ja erimaalainen. Helina Rautavaara on kiertänyt maita ja kerännyt kamaa, ja hänen kamoistaan on sitten tehty museo. "Maita", missä on kävimme: Aasia, Afrikka, Latinalainenamerikka. Kaikki museon tavarat on Helina Rautavaaran itse keräämiä.

Helina Rautavaaran olohuone.

Siirryimme tarkastelemaan eri kulttuurien koristautumista.

Hampaiden uskottiin suojelevan ihmisiä.
Käytettiin mm. villisian hampaita.



Museon pääteema oli erikulttuurien häät.



XOXO, Teräsmummot

♡ Tatuointi & Wilma Schlizewskin luento ♡

Ensimmäiseksi tehtäväksemme saimme suunnitella tatuoinnit, joita itse voisimme pitää. Tatuointien suunnittelu oli ihan hauskaa – annas, kun kerromme omistamme hiukan.

Luennolta

Essin tatuointi

Silmä on kuvan tatuointi, halusin vain näyttää kädellä, minne tatuointi tulisi. Sain inspiraation Karou, savun tytär -nimisestä kirjasta. Kädessä oleva silmä symboloi kaikkien huomiointia ja kaikkea sellasta. Työ onnistui mielestäni toivotulla tavalla, ja olen lopputulokseenkin todella tyytyväinen.

-Essi

Millan tatuointi

Itse on paha sanoa mitään syvällisempää työstäni, sillä tein sen nopeasti aamulla. Aloin vain piirtämään jotain, mutta olen yllättävän tyytyväinen lopputulokseen. Tatuointi on aikalailla hetken mielijohteesta tehty, mutta kyllä mä ehkä voisin tollaista pitää – mustana tosin. Tykkään käärmeen kasvoista ja kuvion simppeliyydestä, en ottaisi monimutkaista tatuointia. Ja tosiaan, jos joskus otan tatuoinnin – mitä todennäköisesti en tee – se tulee olkapäähän.

-Milla


Se tatuoinneista, nyt luennon pariin – joka tosin käsitteli tatuointeja. Heh. Menimme luennolle tiistaina 1.10. Luennolla kuulimme, että on kolmentyyppisiä tatuointeja: arpitatuoinnit, lävistykset ja väritatuoinnit. Kulimme, miten normaali tatuointi tehdään. Tatuointi tehdään, kun viisiteräinen neula rikkoo ensimmäisen kerroksen ihosta, ja väriaine jää ihon alle. Arpitatuoinneissa neula leikkaa ihon paksuun kerrokseen ja muodostuu arpi.

Tatuointi ei estä ihoa hengittämästä. Lailliset värit ovat mineraalivärejä.

Tatuointeja saa pois ihonvenytyksellä, laaserilla ja ihonsiirrolla, mutta iho ei koskaan ole samanlainen kuin ennen tatuoinnin ottoa. Ihon vanhetessa tatuointi muuttuu, iho ei.

Tälläisista asioista kuulimme luennolla ja toivon, että tämä hälventää vähän huonoa mainetta, mikä tatuoinneille on langennut.

XOXO, Teräsmummot

➸ Hieman alkulörpötystä

Tervetuloa mahtavien Teräsmummojen vielä mahtavampaan blogiin! 

Yllä olevaa musiikkia voi kuunnella blogia katsoessa. :3

Okei, harmi vaan emme nyt kerro teille teräsmummoista – vaikka se hurjan mielenkiintoista olisikin – vaan koulussa käytävästä kulttuurikurssista ja kuviksesta noin muutenkin. Seuraavaksi olisi tulossa postausta tatuoinneista ja sen jälkeen Suvi Sillanpään luennosta, jonka aihe on koristautuminen. Juttua on kyllä tulossa, just you wait!

Kulttuurikurssi on tällä hetkellä vasta alussa, ja jäämme innolla odottamaan, mitä se vielä tuo tullessaan.

XOXO, Teräsmummot ♥